March 15th, 2013

10. Antautuminen.
Purjehtijana tiedän, etten voi vastustaa tuulta, se on mitä se on, voi vain hyväksyä sen voiman ja säätää purjeeni sen mukaan.
Miksi sitten elämässä vastustan sitä mikä on, tätä hetkeä?

Mieleni uskoo, että vastustaminen on osoitus voimasta. Mieli on jatkuvasti vastarinnan tilassa ja esittää valerooleja peittääkseen heikkouteni, varjellakseen minua epäonnistumisilta. Vastustamisellaan Mieleni katkaisee yhteyteni nykyhetkeen.
Antautumisen yksinkertaisen viisaus on, että on parempi antaa myöten elämän virralle, kuin vastustaa sitä. Elämän virran voi kokea vain läsnä olevassa hetkessä. Antautuminen merkitsee läsnä olevan hetken hyväksymistä ehdoitta. Lakata vastustamasta sitä mikä jo on.

Antautuminen ei ole alistumista. Jos tilanteeni on epätyydyttävä, irrottaudun siitä välittömästi hyväksymällä se, mikä on. Koska se jo on, ei vastustaminen voi muuta sitä (tuuli). Tarkkailen tilannetta ja mietin, voinko vapautua siitä tai muuttaa sitä. Kun löydän ratkaisun, ryhdyn siihen toimenpiteeseen jonka voit tehdä juuri nyt, tässä hetkessä (säädän purjeita).
Hyväksyn nykyhetken, olen läsnä ja antaudun.
Kun yhtäkkiä tunnen oloni hyvin kevyeksi, selkeäksi ja tunnen olevani syvän rauhan tilassa, on se merkki siitä, että olen antautunut.

---